02 joulukuuta 2016

Gorgonzola juustokakku

#Winner on uusi suomalainen kuohuviini. Sen makuna ovat Lapin lakka ja seljankukka ja makuahan siitä todellakin löytyy. Hieman skeptisenä maistoin tätä ensimmäisen kerran ja jouduin nielemään ennakkoluuloni perään. #Winner on loistava maljajuoma, raaka-aine cocktaileihin, juustopöydän kuningatar ja jälkiruokien ystävä. Lappeenrannassa osataan.

Rakensin #Winnerille kakun, joka saa juustonystävät kuolaamaan. Gorgonzolaa koko kakun täydeltä. Kakusta voi leikata pieniä paloja keksien päälle tai nautiskella maltillisesti viikunoiden ja balsamicon kera. Kirjoitinko maltillisesti, ei onnistu. Gorgonzola juustokakun kermaisuus ja suolaisuus täydentyy #Winnerin makeudella ja yhdessä ne ovat enemmän. Nappaa tästä täydellinen yhdistelmä itsenäisyyspäivän juhlavalvojaisiin, pikkujouluihin, jouluun tai tipattomaan tammikuuhun (meillä ei sitä kyllä vietetä tänäkään vuonna).



Gorgozola juustokakku valmistuu nopeasti ja koristeluun voikin sitten panostaa niin paljon kuin tykkää. Kakun voi tehdä jo edellisenä päivänä, jolloin se ei kuormita juhlapäivää.

Yksi tärkeä asia on jäänyt mainitsematta. #Winner kuohuviini on täysin alkoholiton eli se käy myös lasten nautittavaksi. Usein törmää siihen, että juomassa on pieni määrä alkoholia, jolloin se ei käy lapsille. Pikku Murut tykkäsivät tästä aivan valtavasti. Winner toimii myös pienellä 2cl kirkkaalla lisäyksellä, jos haluat nauttia sen cocktailmuodossa juustokakun kera.

Koska makumaailma on makea ja erittäin rikas, kannattaa #Winner nauttia todella hyvin viilennettynä ja kaatojen välillä laittaa takaisin jääkaappiin jäähtymään. Samppanjanilmauskorkki päälle, niin kuplat säilyvät.

Niin ja hei, tätä juomaa saa ruokakaupasta.




Gorgozola juustokakku

250 g täysrasvaista maustamatonta tuorejuustoa
200 g gorgonzolajuustoa, poista reunat
1,5 dl creme fraiche
2 rkl ruohosipulia silputtuna
2 kananmunaa
2 rkl vehnäjauhoja tai gluteenittomia jauhoja

Koristeluun
pekaanipähkinöitä
tuoreita viikunoita
balsamicosiirappia (sitä paksua)

Ota irtopohjavuoka, jonka halkaisija on 17-18cm. Peitä pohja ja reunat leivinpaperilla. Leivinpaperi kiinnittyy hyvin, kun voitelet vuoan ensin öljyllä.

Sekoita vatkaimella rauhallisesti tuorejuusto, gorgonzola, creme fraiche ja ruohosipuli tasaiseksi. Lisää munat yksitellen kunnes ovat sekoittuneet. Lisää jauhot ja sekoita rauhallisesti sekaan.

Kaada seos vuokaan ja laita uuniin 160C noin tunniksi tai kunnes seos on kypsää.

Anna kakun jäähtyä kylmässä useampi tunti ennen tarjoilua.

Koristele viikunoilla ja balsamicolla. Tarjoile rypäleiden, päärynöiden ja keksien kanssa. Jokainen saa leikata kakusta sopivia paloja keksien päälle.


Kaupallinen yhteistyö Lasso Drinks

Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass




30 marraskuuta 2016

Suuri glögitesti 2016

Glögit on jälleen testattu. Tässä ei suinkaan ole koko valikoima, mutta varmasti tästäkin löytyy jokaiselle jotakin. Glögeja on hyvin erityyppisiä ja meillä tykätään eniten punaviini- tai valkoviinipohjaisista ei niin makeista glögeistä.

Glögit maistettiin lämmitettyinä sekä jääkaappikylmänä. Glögit ovat useimmiten parhaimmillaan jääkaappikylmänä tai haaleana, mutta aivan liian usein ne juodaan kuumina. Osa glögeistä sopii juomasekoituksiin ja vaikka kuohuviinin sekaan laitettuina. Tässäkin siis pätee, no limits! Kokeile millaisena glögi on sinuun makuusi parasta. Kukaan ei sano, etteikö se voisi olla parasta viskilasista jäiden kanssa.  Mikään testin glögeistä ei ollut huono vaan kaikki olivat tasapainoisia, joten nappaa näistä mieleisesi makumaailma. 

Glögien kanssa kanssa kannattaa nauttia pientä suolaista kuten juustoja, näin saa makeutta taitettua. Testauksen aikana jouduin turvautumaan useammankin kerran sinihomejuustoon, joka loivensi kivasti makeutta.

Normaali pullokoko on 0,75l, Tuike punaviinillä 0,375l ja Wintertaililla 1l . Chymoksen mustaherukkaglögi on ainoa ruokakaupoista saatava glögi, sitä ei siis löydy Alkosta. Muut testin glögit ovat Alkon valikoimasta.






Voittaja
1. Tuike Rosé Glögi
8%
Sokeri 140g/l
7,98€

Ensimmäistä kertaa Suomen glögimarkkinoilla oleva roséglögi. Tuike Rosé oli hienostuneen pehmeä ja tasapainoinen, joulunmausteita.

Hyvä myös jääkaappikylmänä.

2. Loimu 2016 vuosikertaglögi
15%
Sokeri 150g/l
13,98€

Tässä glögissä on voimaa ja aromia. Marjaisia makuja ja joulumausteita.
Lisäpisteet erittäin kauniista pullosta, jota voi jälkikäteen käyttää vaikka kynttiläjalkana.

3. Tuike punaviini
11% 
Sokeri 150g/l
4,49€/0,375l

Kardemumman ystäville perinteinen jouluglögi. Huom! pikku pullo

Hyvä myös jääkaappikylmänä.

4. Blossa 16 vuosikertaglögi
15%
Sokeri 110g/l
13,99€

Metsänmarjoja ja variksenmarjaa. Poikkeuksellisen perinteisen oloinen Blossa vuosikertaglögi, joka on yleensä yllättänyt jollakin erikoisella yhdistelmällä. Tasapainoinen ja tyylikäs glögi.

Lisäpisteet kauniista pullosta, jota voi Loimun pullon tavoin käyttää vaikka kynttilänjalkana.

Hyvä myös jääkaappikylmänä.

5. Wintertail Organic Glühwein
10%
Sokeri 80g/l
9,99€ / 1l

Kanelipullan ja vähän vähemmän sokeria sisältävien glögien ystäville.
Ihana kanelipullan tuoksu leijaili nenään kun avasin pullon.
Viinimäinen, marjainen, ei niin makea, tasapainoinen.

6. Tähtiglögi luomu
15%
Sokeri 150g/l
8,98€

Perinteinen punaviiniglögi, tasapainoinen, marjainen, joulumausteita

7. Blossa vinglögg
10%
200g/l
7,98€

Neilikkaa, luumua, marjoja. Perinteinen hyvä, makea perusglögi

Hyvä myös jääkaappikylmänä.

8. Lumoava
15%
170g/l
8,98€

Mustikan ja makean ystävän glögi. Minä tykkäsin ja mieheni ei ollenkaan.

Hyvä myös jääkaappikylmänä.

9. Chymos Lakritsi-suklaa
15%
170g/l
9,99€

Tuoksu huumaavan lakritsinen ja suklainen. Maussa lakritsi ja suklaa ei toistu voimakkaana, marjainen, mausteinen.

10. Mustaherukka glögi
4,7%
175g/l
Hinta vaihtelee kauppakohtaisesti

Puhtaan mustaherukkainen, tasapainoinen, kanelinen

11. Jouluglögi vadelma
15%
170g/l
8,79€

Jos Lumoava oli mustikan ystävälle, on tämä vadelman ja makea ystävien glögi.
Vadelmainen, mausteinen, pehmeä.


Makoisia glögihetkiä!


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass


27 marraskuuta 2016

Lämmin aamiaispiirakka leivästä

Älkää skipatko tätä ohjetta. Tällä saatte aamiaiseenne aivan uuden jutun ja vielä aika helpostikin.

Olen ollut nyt 9 vuotta gluteenittomalla ruokavaliolla vilja-allergiani vuoksi. Välillä olen vähän yrittänyt luistella sivuun, mutta joutunut toteamaan, ettei allergia ole mihinkään kadonnut. Leivän syönti on gluteenittomuuden takia jäänyt lähes kokonaan pois. Yksinkertaisesta syystä, että suurin osa leivistä on niin ala-arvoisia murenevia mössöjä, että olen mielummin ilman kuin niiden kanssa.



Sain mahdollisuuden yhteistyön muodossa tutustua Schäriltä markkinoille hiljattain tulleisiin uusiin gluteenittomiin paahtoleipiin. Syynäsin pakettien tuoteselosteet skeptisesti. Valitettavan usein gluteenittomat tuotteet ovat myös erittäin täynnä lisäaineita. Tällä kertaa tuoteselosteet lupasivat hyvää. Taikinajuuren leivottua, kvinoaa, kastanjaa, riisiä, jyviä ja muutakin hyvää, jopa minä olin tyytyväinen. Heidän sivuiltaan löytyy tarkat tuoteselosteet.  Leivät näyttivät ihan oikeilta paahtoleiviltä, eivätkä sellaisilta tiiviiltä kilon painavilta siivuilta tai niiltä jotka löytyvät paahdettaessa koneen alaosasta murentuneena. Leipiä on kolmea laatua vaalea classic, viljaisa flerkorn ja tumma vital. Leivät eivät ole pakasteita, eivätkä vakuumipakattuja vaan tuoreita leipiä. Schärin uusi leivonta- ja pakkaustapa mahdollistavat tämän. Lisätietoja löytyy heidän sivuiltaan.

Siis ihan oikeita gluteenittomia paahtoleipiä. Sellaisia jotka ovat kuohkeita, voiko leivästä sanoa niin? Kaikki gluteenittomia syövät ymmärtävät mitä tarkoitan. Maku on kuin tavallisessa leivässä. Minulle kaikki kolme olivat hyvänmakuisia, koska käytän kvinoaa paljon muutenkin. Lapset tykkäsivät eniten vaaleasta leivästä ja minä yllättäen tummasta. Joka tapauksessa, nämä tulevat jäämään meillä jatkuvaan käyttöön.

Kun kerran on kuohkeaa leipää, pääsin vihdoinkin kokeilemaan aamiaspiirakoita leivästä.
Tässä ei ole mitään eroa piirakkaan, kuin että piirakanpohja tehdään leivästä ja piirakat tehdään muffinssivuoissa. Aivan täydellisiä aamiaispöydän tai kahvipöydänkin yllättäjiä.

Kokeilin kahta eri versiota. Tein puolet pekonitäytteellä ja puolet kylmäsavulohitäytteellä. Molemmat olivat onnistuneita täytteitä. Käytin maustamatonta tuorejuustoa, mutta tuorejuuston voi valita aivan oman maun mukaan. Nesteeksi käy myös creme fraiche tai pelkkä maitokin, kunhan lisää munien määrää. Tämä onnistuu aina kunhan kaapista löytyy leipää.

Otan jollakin leivän kokoon sopivalla muotilla leivästä ympyränmallinen pala.


Kauli leivän pala mahdollisimman suureksi. Tässä tapauksessa tummasta leivästä tuli suurempia kiekkoja kuin vaaleasta. 
 

Voitele vuoat ja laita kaulitut palaset koloihin, laita pohjat uuniin hetkeksi, lisää täytteet ja vielä kerran uuniin. Minipiirakat ovat valmiit.





Aamiaispiirakat leivästä
12 kpl

12 palaa mieleistä Schär-leipää

Nestetäyte 12 aamiaispiirakkaan
200g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl maitoa
2 kananmunaa
suolaa
pippuria

Pekonitäyte 6 aamiaispiirakkaa
60g pekonia
1/4 sipulia
1 dl juustoraastetta

Kylmäsavulohitäyte 6 aamiaispiirakkaan
80 g kylmäsavulohta
1/4 sipulia
1 dl juustoraastetta

Koristele persiljalla tai tillillä. 

Laita uuni 180-asteeseen.

Ota muotilla leivistä 12 ympyränmallista palaa. Kauli palat mahdollisimman isoiksi. Voitele muffinssivuoan kolot huolellisesti. Laita palat vuokiin. 

Laita kulhoon 200g tuorejuustoa, notkista juusto lisäämällä maito ja munat. Lisää suolaa ja pippuria. 
Kuullota sipuli pannulla ja nosta kulhoon. Paista pekonit pannulla ja laita talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva jää siihen. Siivuta pekoni pieneksi. Raasta juusto. 

Laita muffinssipelti pohjien kanssa uuniin (ei täytettä) 3 minuutiksi. 

Lisää täytteet välittömästä, kun olet ottanut pellin uunista. Jokaisen pohjan päälle n. 1 tl sipulia ja pekonia tai kylmäsavulohta ja juustoraastetta. Lopuksi päälle kaadetaan tuorejuustoseosta. Yritä saada seos mahdollisimman hyvin kupin sisään, mutta vaikka se valuisi ulkopuolelle, on se vain esteettinen haitta. 

Laita uuniin 180-astetta ja noin. 10-15 minuuttia. Anna vetäytyä hetki.
Koristele persiljalla tai tillillä. Nautitaan välittömästi. 

Ihania aamiashetkiä!




 Kaupallinen yhteistyö Schär & Foodlover


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass





24 marraskuuta 2016

Perjantain viinivinkki - Zonin Ripasso Valpolicella Superiore 2011



Viinityyppi: punaviini
Rypäleet:70% Corvina, 20% Rondinella, 10% Molinara
Maa: Italia
Hinta: 36,90€ / 1,5l Alko

Tuoksu: Tummia marjoja, luumua, mausteinen, yrttisyyttä
Maku: Täyteläinen, keskitanniininen, kuivattuja hedelmiä, pehmeä

Monikäyttöinen punaviini liharuoille, pizzalle ja koville juustoille.

Tämä viini aiheuttaa kokonsa puolesta oho-efektin pöydässä, joten kun järjestätte pikkujouluja tästä saatte isommallekin porukalle punaviiniä. Pullon tilavuus on 1,5 litraa. 

Alkon nettitilaus on käynnistynyt tällä viikolla. Se tarkoittaa sitä, että myös tilaustuotteet ovat nyt samalla viivalla hyllytavaran kanssa netistä tilattaessa. Yhtä helposti saa molemmat kotiovelle. 

Mukavaa viikonloppua hellan ja viinilasin välistä!


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass


23 marraskuuta 2016

Suklaamarengit

Marengin himo on aika pahaa kun marenkihuippuja näkee jo ulkoilumaisemissakin.
Tämä menee suoraan kategoriaan, kun sen näkee sitä on saatava. Yyterin dyynimuodostelmat tuovat mieleen suklaamarengin vai onko se vain ruokafriikin silmissä.
Joka tapauksessa marenkia oli saatava. Tällä samaisella ohjeella on tehty myös kakku, jos haluaa julistaa itsenäisyyspäivää tai joulua marenkikakun kanssa. Ihan pelkällä kerman lisäyksellä, marjoilla ja suklaaraidoillakin saa mahtavan kakun. Kuvassa on tehty juuri niin.

Tällaisia suklaamarenkeja pitäisi aina olla kaapissa pahan päivän tai hyvien ystävien varalta.








Suklaamarenki


80 g tummaa suklaata
8 valkuaista
4 dl sokeria

Sulata suklaa mikrossa varovasti, sekoittaen noin 10 sekunnin välein.

Laita vettä kattilaan kiehumaan ja vatkaa sen päällä metallikulhossa valkuaiset ja sokeri. Vatkaa, kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää ja ota sen jälkeen kulho pois vesihauteesta.
Lisää sulatettu suklaa marenkiseokseen vain muutaman kerran sekoittaen, jotta suklaakuviot jäävät marenkiin.
Voitele leivinpaperi rypsiöljyllä. Tee leivinpaperille kahdella lusikalla suuria, halkaisijaltaan noin 10 cm:n kekoja.
Paista marenkeja 125-asteisessa uunissa noin 1,5-2 tuntia.
Sammuta uuni ja anna marenkien olla jälkilämmöllä noin puoli tuntia tai kunnes ne irtoavat hyvin leivinpaperista.

Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

21 marraskuuta 2016

KonMarita joulu

Aina sitä iänikuista kinkkua ja laatikoita, silliä ja silakoita. Joulukuun puolessa välin moni on jo niin täynnä jouluruokaa, että ajatuskin saa hikikarpalot kohoamaan otsalle.
Mikä ihme pakottaa syömään perinteistä jouluruokaa jouluna, jos se ei enää tunnu mieleiseltä. Jos taas tuntuu, niin kaikki on järjestyksessä.


Luin vasta hiljattain legendaarisen siivouksen mestarin Marie Kondon KonMari -kirjan ja olihan siinä ajatusta, mutta toteutuspuoli tuntuu vähän haastavalta ja jopa pelottavalta. KonMarituksessa pitäisi heittää menemään kaikki, mikä ei tuota iloa sinulle. Varastomme todellakin kaipaisi siivousta, ehkä myös vakavamman luokan konmaritusta. Varastossa säilytetään tavaraa, jota tarvitaan harvemmin, kuten joulutavarat. Hopeaa ja kultaa, riippuen siitä miltä ennen joulua tuntuu. Mitään tunnesiteitä joulukoristeisiin ei ole ja iloakin ne tuottavat vain muutaman viikon vuodessa, mutta eihän niitä voi laittaa pois. Puhumattakaan astiavarastostani, joka ei välttämättä tuota iloa, mutta ovat rekvisiittana valokuvaajalle välttämättömiä. Lista jatkuu äärettömiin…

Sen sijaan olen pystynyt konmarittamaan joulupöydän. Minulle ei tuota mitään ongelmaa muuttaa perheen jouluruokailua sen mukaiseksi, että siitä tykätään. Kinkku, laatikot ja perusrosolli on konmaritettu jo kauan sitten. Syynä, että kun ne olivat pöydässä, otettiin lautasen reunalle pieni kasa. En tunne iloa, eikä ilmeisesti muutkaan – saa mennä! Meillä syödään muutenkin aika vähän possua, koska mieheni metsästää. Alkuun pöydässämme oli sekä kinkku että savustettu peuranjalka, mutta kun kinkkua oli vielä uutenakin vuotena jäljellä. En tunne iloa – saa mennä! Nyt meillä on savustettu peuranjalka, josta yleensä riittää joulupyhiksi ja oikein hyvässä tapauksessa siitä saadaan tehtyä vielä savuporokeittoa tai pizzaa joulupyhien aikana. Rosolli on aina ollut pakkosalaatti, joka ei maistunut kenellekään. En tunne iloa – saa mennä! Punajuuresta tehdään paistosta, vähän erilaista joka vuosi tai punajuurisalaattia, mutta ei rosollia.


Jouluiltana oli tapana kantaa kaikki ruoat pöytään. Ne kaikki ihanat herkut samaan aikaan. Eihän niistä voi nauttia, koska maha ei yksinkertaisesti vedä. Jos sattuu vetämään on seurauksena totaalipyörtyminen ennen Samu Sirkkaa. En tunne iloa vain ähkyä – saa mennä. Nykyään päivällä pian joulurauhan julistuksen jälkeen kokoonnumme meillä ja pöytään tuodaan kalat ja salaatit. Monenmoista kalaa, rullaa, savustettuna ja kraavina, mätiä, sipulia ja smetanaa ja mahtavia salaatteja (ei rosollia). Ne nautitaan samppanjan tai hyvän valkoviinin kanssa. Kun ilta on jo pimeä kannetaan pöytään peuranjalka, salaatteja ja juustoja ja herkutellaan hyvän punaviinin kera.

Tämä malli on sopinut meille jo monen vuoden ajan. Uusia tuttavuuksia on otettu mukaan, jos siltä on tuntunut. Eihän tämä perinteinen joulumenu ole, mutta se on meidän käsityksemme joulumenusta ja kaikki tykkäävät siitä.


Jos joulumenu ei tunnu enää omalta, niin suosittelen KonMarituksen aloitusta siitä. Se on ehkä helpointa ja varsin palkitsevaa. Joulun jälkeen voin miettiä varastoa ja laatikoita uudelleen.



Kuvat vuoden 2015 joulusta ja tänäkin vuonna kalapöytä tehdään KonMaritettuna. Tästä linkistä lisää joulureseptejä, tästä joulun parhaat kuppikakut ja kuvan kalakakku on mukaeltu tästä reseptistä - laitahan blogi seurantaan, nyt alkaa joulureseptien, viinivinkkien ja glögiarvostelujen aika. Ihanaa joulun odostusta!


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

16 marraskuuta 2016

Tallinnan parhaat ravintolat

Tallinna kulinaristien luvattu kaupunki, joka tarjoaa tällä hetkellä toinen toistaan upeampia ravintolakokemuksia. Kulinaristin unelma on Suomen lähellä. En suinkaan sano, etteikö Helsingistä ja Turusta löydy yhtä mahtavia ravintoloita. Valitettavasti minulle hyvän ruoan syöminen on vieläkin nautinnollisempaa, kun se ei köyhdytä lompakkoa Suomen hintatason mukaan.
Tästä syystä Tallinna varmasti vie pidemmän korren vielä hetken aikaa. Kateeksi käy Helsingissä asuvia, jotka voivat nopeasti piipahtaa Tallinnaan syömään. Täältä länsirannikolta kun ei piipahdeta nopeasti yhtään mihinkään.

Testasimme kaksi Tallinnan ravintolaa. Korstenin, joka on avattu toukokuussa ja pitkään listojen ykkösenä pysyneen Kaks Kokkan. Jutun lopusta löydätte vielä Mari-Liis Iloverin, Tallinnan oman ruokabloggarin, kirjailijan ja toimittajan parhaat ravintolavinkit Tallinnan ruokaskeneen.



Korsten Armastus & Hea Toit


Kun olimme käyneet Energian Oivalluskeskuksessa, oli suuntana aivan toinen ravintola kuin mihin päädyimme. Kyselin kävelyohjeita energiakeskuksesta ja sain vinkin uudesta toukokuussa avatusta ravintolasta nimeltään Korsten. Paikka oli sen verran mielenkiintoisen näköinen ulkoa, enkä ollut siitä vielä mitään lukenut, joten mitä ruokabloggari tekee. No heittää edellisen suosituksen johonkin ja here we go...

Hyvä on, että mentiin. Toki en tiedä miten hyvä toinen paikka olisi ollut. Korsten on miljööltään aivan upea. Vanhaan tehdashalliin tehty ravintola kuuluu samaan Carmen Grupp -ketjuun Restoran Crun, Carmen Cafen, Saku Gastropubin ja City Marinan kanssa. Ravintola on avattu tämän vuoden toukokuussa ja hyvin on Tallinna ottanut paikan omakseen.





Korsten on ruokalistaltaan Italian suuntaan menevä ravintola. Valitettavasti lounasaika oli juuri päättynyt. Lounas olisi maksanut 4,50€/5,50€. Nyt testasimme a la carte -listaa. 

Löysin listalta yhden oranssin viinin, joka oli tietysti pakko maistaa. Oranssit viinit ovat punaviinien tapaan valmistettuja valkoviinejä ja yksi haara natural-viinien laajassa kirjossa. Italialainen Colombaia on biodynaamisesti viljelty toscanalainen. Sanoisin, että hyvin mielenkiintoinen maku. En ole kovin paljon tämän tyyppisiä viinejä maistellut, mutta sanoisin, että maku oli alkukantainen. Se maistui juuri sellaiselta, ettei sihen ole lisätty mitään ylimääräistä. Hieman viilennettynä viini olisi ollut ok alkuun tilattujen arancinipallojen kanssa, jotka olivat koostumukseltaan täydellisiä. Intressimielessä kannattaa ehdottomasti kokeilla myös tätä viiniä.


Pikku Murut tilasivat spagetti carbonarat. Pancettan, omatekoisen pastan ja uppomunan kera aivan täydellinen al dente -koostumus ja maku. Minulle tuli vasikanmaksaa karamellisoidun sipulin ja papujen kera. En tilannut mitään sen enempiä lisukkeita, koska kyseessä oli lounas ja illallinen oli jo buukattuna. Maksa ei pettänyt, se oli mehevää ja konstailematonta ja toimi makean sipulin kanssa hyvin. Iso Muru tilasi possua ja perunoita parmankinkulla ja salvialla valkoviini-salviakastikkeessa. Hyvää, mutta maksa oli parempaa. Makuasioita..

Jälkkäriksi otimme vielä yhteisen tiramisun, joka oli todella hyvin kostutettu, mutta ehkä hieman vetisen makuinen. Ei siitä palaakaan lautaselle silti jäänyt.


Päälle vielä espressot ja taksi alle. Hotelliin huilailemaan pienten shoppailujen kautta, jotta ehdimme illlaksi vielä seuraavaan ravintolaan.



Kokonaisuudessaan hyvää ja konstailematonta ruokaa. Ei mitään mullistavia uusia makuyhdistelmiä vaan perinteistä hyvää italialaista ruokaa. Miljöö erittäin kaunis ja miellyttävä. Palvelu hyvää ja ystävällistä. Pöytävaraus tarpeen ainakin illalla. 

Kenelle: kenelle tahansa italialaisen ruoan ystävälle





Korsten Armastus & Hea Toit

Põhja pst 27a
Tallinn Kalamaja

+372 511 7811
Korsten@carmen.ee


Kaks Kokka


Yksi tämän hetken varmasti suurimmista Tallinnan suosikeita on Kaks Kokka. Ainakin Andalucian auringossa -blogi on vieraillut siellä monen monta kertaa ja aina on tullut upeita arvosteluja. 

Kaks kokka (kaksi kokkia) on pelkistetyn kaunis ravintola. Värimaailma on yhtä tyylikäs kuin ruokalistakin. Jos Korsteen tarjoili perinteisiä makuja, tarjoaa Kaks Kokka yllätyksellisiä yhdistelmiä ja mielenkiintoisia makuja. Kaks Kokan vahvuutena näen innovatiiviset valmistustavat ja makujen yhdistelemisen.  



Lapset tilasivat alkuun chip’n dip -annokset, jossa oli erilaisia kuivattuja kasviksia yrtti- ja majoneesidipin kanssa. Ei ihan favouriteannos heille, mutta me viimeistelimme Ison Murun kanssa sen.  Meidän alkuruokamme olivat kuningasosterivinokas, musta valkosipulikerma ruskistettua kurkkua, vuohenjuusto helmiä ja marinoitua silliä, paahdettua punajuurta, marinoitua sipulia. Sieni alkupala oli huikea ja niin täynnä erilaisia makuja.




Pääruokina minulle ruijanpallasta bearnaisekastikkeella, miehelle teriyakiporsasta, kimchillä ja piparjuurella höyrytetyssä sämpylässä. Pikku Muruille viiräistä kevätporkkanoilla, kaalia ja porkkanakastiketta sekä entrecôte Simmental, luuydinkastikkeella ja pannussa paistettulla salaatilla. 

Juomat otimme tarjoilijan suosituksen mukaan ja viinit osuivat ruokien kanssa täysin yhteen. Miehelleni tuotiin olut teriyaki possun kanssa ja hyvän paikallisen oluen toivatkin. Pitäkää silmällä tuon näköistä pulloa ja maistakaa ihmeessä, mahtava olut.

Ruoat olivat hyvin erityyppisiä. Kala-annos sulasi suuhun ja oli hyvin hienostunut, viininä kuohuviini. Tyttären viiriäisannoksessa oli monenlaista elementtiä, jotka yhdessä muodostivat hienon kokonaisuuden. Pehmeä porkkanakastike ja mustajuuri yhdistettynä kirpakkaan kaaliin ja porkkanaan maistui pienemmällä, mutta todellakin myös minulle. Pojan entrecote oli kunnon pihvi, jonka lisukkeena oli kasviksia ja perunoita voissa eli perushyvää. Miehen teriyakipossu kimchin kanssa oli täydellinen makucombo.






Jälkkäriosastokin oli pakko kokeilla, vaikka maha oli jo aivan täynnä. Otimme pöytään vain kaksi annosta, joista maistelimme yhdessä. Tosin lapset eivät saaneet GT-jälkkäriä. 

Lapsille suklaakakku, vadelmasorbetilla ja karpalolla. Meille kataja creme brulee, gin&tonic geelillä ja juopuneita marjoja. Molemmat hyviä, mutta meidän GT-jälkkäri oli todellinen herkku ja jälleen maut toimivat saumattomasti yhdessä. Tätä pitää saada lisää.




Kaiken kaikkiaan täydellinen ravintolaillallinen. Ei todellakaan halvimmasta päästä, mutta Suomessa olisimme maksaneet paljon enemmän. Neljältä hengeltä alkujuomineen, viinit kaikille ruoille ja kahvin kanssa avec, ilta kustansi 160,- 

Kenelle: täydellisten makujen etsijöille
Pöytävaraus kannattaa tehdä



Kaks Kokka
Mere pst 6E, Tallinn, 10111
Entrance from the court yard
Info: +372 661 6151

Open: Mon-Thur 12-23
Fri-Sat 12-00, Sun 13-22

------------------

Lopuksi, tarjoilen teille vielä Viron yhden suosituimman ruokabloggarin, toimittajan ja kirjailijan vinkit Tallinnan ravintolaelämään. Mari-Liis Iloverilla on oma kokkikoulu Kalamajan alueella, jossa pääsimme vierailemaan pari vuotta sitten. Nämä vinkit on kirjoitettu jo kesällä eli kesäravintoloissa saattaa olla nyt jo hieman hiljaista, mutta ensi kesään ei ole pitkä matka.

Mari-Liisin blogi

Ja Mari-Liisin vinkit teille


Old Town:
D.O.M. in Raekoja Plats -beautiful and and delicious food inspired by nature, a very ambitious young chef Pavel Gurjanov. TCHAIKOVSKY in Vene street, in hotel Telegraph. The restaurant itself is very high  end and maybe not the first choice to go with kids.  But in summertime they have a terrace outside, which is more relaxed. Still excellent food! 
In the seaside border of old town is a very nice and cozy restaurant LEIB. They have a garden, where is very nice to eat in summer. Close to Viru street is a new russian-style restaurant BABULJA: delicious pies and soups, winderful meat dishes. And for the ice cream in old town visit GELATO LADIES!

Some other places in the centre, but not in the old town: KAKS KOKKA, strongly recommended! Inventive dishes, relaxed atmosphere. HAKU. If you fancy some really good Japanese food, this is the place to go! Run by a japanese-estonian family, charming small house. MOON safe choice to go with kids. Quite simple and delicious, but not very surprising food. They are located in Kalasadam. KLAUS. Also in Kalasadam. Really charming and lovely small cafe-restaurant close to the sea. Food inspired by Estonian nature.

A very hipster place to see is Kalamaja. You can go with kids to Telliskivi Loomelinnak. There are many places to eat, but maybe your children will fancy the Bueno Gourmet Food Truck- great street food for grown-ups as well. And there is a bread bakery Muhu leib, they make the best black rye bread in Estonia! You can buy it with you, if you want.

Another great place in Telliskivi: FABRIK (Vabriku 6). I really like this place! It is not too fancy, but the food is great. Plus. There is a restaurant, plus cafe with delicious cakes and bakes.

There is a new wave in Tallinn restaurants and these are small restaurants not in the centre, but in different living areas, situated in small houses (they look like private houses outside) with lovely gardens.The tables are inside and outside. I have visited these and strongly recommend:

UMAMI - you have to find this on map, about 20 min drive from city center LINNUKÜLA RESTO - about 15 min drive from city center. Some other activities with kids


Tervemenoa Tallinnaan!


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass






15 marraskuuta 2016

Tallinna lasten kanssa

Tallinnan aamun valjetessa harmaana ja sateisena oli pakko hylätä vanhankaupungin kävelyt ja ottaa tilalle Plan B, jota ei tietenkään ollut valmiina.  Kävimme ensin Viru hotellin KGB-museossa, josta kirjoittelin aiemmin. Tämä on mukava katselmus Viron lähihistoriaan, joka ei lapsille välttämättä ole vielä kovin tuttu.



Kirjoittelin myös, etten ole käynyt Tallinnassa lasten syntymän jälkeen ja silti olin kuitenkin käynyt Estoriassa tutustumassa edelliskeväänä. Tarkempi lukija saattoi huomata pientä epäkohtaa ja minäkin huomasin - seuraavana päivänä. Se annettakoot anteeksi, koska edellinen visiitti oli niin nopea, vain yksi iltapäivä. Eihän se ole kunnon matkustamista eli ei lasketa.

Tämän kyseisen visiitin aikana kävimme tutustumassa Tallinnan Energia Avastuskeskukseen, johon suuntasimme myös nyt. Toiseksi vaihtoehdoksi olin nopean googlauksen perusteella kaavaillut Tallinnan Meremuuseumia, mutta se jätettiin seuraavaan kertaan.

Energiakeskuksen päärakennuksessa on näyttelytilaa 3 000 neliötä kolmessa kerroksessa. Se on avattu muutama vuosi sitten kunnostettuun yli 100 vuotta vanhaan sähkölaitokseen. Kolmessa eri kerroksessa on paljon testattavaa ja tutkittavaa.

Koska Tallinnassa oli juuri syyslomaviikko, oli lapsille järjestetty työpajoja. Olimme yhden työpajan salavierailijoita takarivissä. Oikein mukava seurata, vaikken vironkielisestä selostuksesta mitään ymmärtänyt. Muuten Energian oivalluskeskus on monikielinen ja kaikkien laitteiden vierellä on selite viroksi, venäjäksi, suomeksi ja englanniksi.







Ylin kerros on sähkön valtakunta, jonka ehdoton vetonaula on lintuhäkkiä muistuttava lähes huoneen kokoinen Faradayn häkki. Häkki on saanut nimensä fyysikko Michael Faradayn mukaan. Häkin kuori johtaa sähköä niin, että sähkövaraukset ja sähkökenttä eivät pääse sen sisältä ulos.
Kova surina täyttää salin, kun häkissä tanssitetaan salamia kaksi kertaa päivässä. Surina tulee Teslan muuntajasta, joka on saanut nimensä keksijä Nikolai Teslan mukaan. Näytös kestää kolme minuuttia ja meteli on aivan pienimmille ehkä pelottavankin kova. Onneksi huoneessa on tilaa katsoa näytöstä kauempaakin.





Keskikerroksessa voi katsoa elokuvia, jotka kertovat energiasta. Juuri tässä talossa Viro alkoi lämmittää palavalla kivellä vuonna 1924.

Alimmassa kerroksessa keskitytään teemoihin ­valo, optiikka ja ääni. Näyttely perustuu peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin ja kattaa fysiikan teemoja: tärinä ja aalto, magneettiset ilmiöt, heijastus ja valon hajoaminen, eri aineiden ominaisuudet ja paljon muita teemoja.



Kokonaisuudessaan Energian oivalluskeskus on hyvin kompakti ja mielenkiintoinen tuttavuus, jossa saa helposti kulumaan muutaman tunnin. Pääsylippujen hinnat on pidetty maltillisena ja Tallinna Cardilla pääsee ilmaiseksi. Silja Linen kortilla saa sisäänpääsystä alennusta.

Energian oivalluskeskus on hyvin lähellä keskustaa ja sen paikallistaa kauempaakin helposti, koska se sijaitsee hyvin korkean savupiipun läheisyydessä lähellä satamaa. Sen samaisen piipun juuresta löytyy myös todella hyvä uusi toukokuussa avattu ravintola Korsteen, josta kirjoittelen seuraavaan juttuun.


Miten pääset perille:

Jalkaisin vanhastakaupungista
- Raatihuoneentorilta ota suunta Pikk-kadulle ja kävele Paksun Margareetan tykkitornin luokse, Suuren rantaportin (Rannavärav) alta, ja Energiakeskus onkin suoraan toisella puolella tietä.

Jalkaisin satamasta
- D-terminalista kävele Kai- ja Sadama-katua pitkin Põhja-puiesteelle, ohita Linnahalli – ja oletkin perillä!

Jalkaisin Baltian rautatieasemalta
- Kävele Põhja-puiesteetä pitkin (jos rautatie jää selän taakse, niin vasemmalle), ja oletkin perillä.

Autolla
- Aja Linnahalliin asti ja pysäköi auto Linnahallin vieressä sijaitsevalle merkitylle parkkipaikalle.

Joukkoliikenne

- Lähin joukkoliikennepysäkki on Linnahall – raitiovaunut nro 1 ja nro 2 ja bussi nro 3. Lisätietoa Tallinnan kotisivulta.

- Tallinn City Tourin kaksikerroksiset bussit: Meremuuseumin (Merimuseon) pysäkki. Kaikki reitit lähtevät Viru-aukiolta, lippuja voit osta kaikista City Tourin punaisista busseista. Tarkempaa tietoa City Tourin kotisivulta.




Energia avastuskeskus
Põhja pst 29
10415 Tallinn
Estonia


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

Blog design by Bella Lulu Ink