31 lokakuuta 2014

Perjantain viinivinkki - Capoccia Nero d’Avola Cabernet Sauvignon

Viinityyppi: punaviini
Rypäleet: 70% Nero d’Avola, 30% Cabernet Sauvignon
Maa: Italia
Hinta: 11,90 Alkon tilausvalikoima

Tuoksu: Marjainen, luumua, lakritsia
Maku: Keskitäyteläinen, lämmin, pehmeät tanniinit, rusinaa

Sellaisenaan seurusteluun, possulle, pastalle.

Capoccia tulee italiankielisestä ”Capo”-sanasta, joka tarkoittaa perheen päätä. Sisilialaiseen tapaan, perhesiteet ja traditiot ovatkin tärkeitä arvoja viinin tuottajalle, Santa Tresan viinitilan nykyiselle omistajaperheelle. Tila kuuluu Sisilian vanhimpiin, yksityisomisteisiin tiloihin ja se on keskittynyt tuotannossaan erityisesti luomuviineihin.

Jos et ole koskaan tilannut Alkon tilausvalikoimasta, täältä löytyy faktoja.


Karmivaa viikonloppua hellan ja viinilasin välistä!

28 lokakuuta 2014

Arki tuntuu hyvältä

Kotona ollaan ja mukava loma on takanapäin. Kiitokset paranemistoivotuksista, ne tulivat tarpeeseen, lämmittivät mieltä ja kerroin joka ainoasta pikku tytölleni, joka hymyili kuumeen läpi. Matkalle lähdettiin jo paljon paremmassa voinnissa tai niin me luulimme. Kova kuume löi takaisin päälle perille päästyämme ja seuraavana päivänä kutsuimme lääkärin. Antibiootin ja levon voimin tyttö sai voimansa takaisin ja loppu loma menikin jo aivan normaaleissa rantatouhuissa, hieman varjon alla normaalia enemmän. Joskus sitä tekee tietämättään hyviä päätöksiä, vaikka niitä tehdessään ei ole vielä ymmärtänyt sen merkitystä. Varasin lomallemme all inclusive-hotellin. Enhän minä yleensä ole sellaisten kannattaja, mutta juuri sellainen kuului tällä reissulla ollakin. Syitä oli monia!
Kirjoittelen matkasta juttua piakkoin. Tässä on muutama muukin matkakertomus odottamassa kertomistaan.



Pyykkikone jyllää viidettä täyttä koneellista. Määrästä voisi kuvitella, että matkamme suuntautui pohjoisnavalle, eikä yli 30 asteiseen Afrikkaan. Pikku Murut ovat sen kokoisia kiitiäisiä, että ei auta kuin katsoa peiliin. Toisaalta jotakin taisi jäädä pyykkikoppaan ennen lähtöäkin. Pyykkikopat ovat lähinnä naurettava vitsi tällä hetkellä, meillä on koko ammeellinen pyykkiä, josta voi käydä vapaasti valitsemassa sopivan värisuoran seuraavaan koneelliseen. Sen lisäksi ammeen reunalla keikkuvat kauniit tuliaistossut. Kauneus on pettävää ja haju aivan hirveä. Aivan kuin kamelin… jostakin tehty, epäilen lähteekö haju ikinä pois.


Hotellin WLAN toimi juuri kuten lomalla kuuluukin ja aika kului ihan muualla kuin tietokoneen vierellä. Kuvien lataaminen instaan kesti puolituntia ja sen jälkeenkään ei ollut takeita, oliko toimenpide onnistunut. Luin kirjan (ei keittokirjan) pitkästä aikaa ja miten hyvältä tuntuikaan itkeä kirjan kanssa. Ihana kirja, mutta hieman itkettävän ihana eli just täydellinen lomakirja.



Nyt pitää vielä vastailla muutamaan meiliin ja sitten pujahdan sänkyyn lämpimien peittojen alle teekupin kanssa lukemaan muutaman sivun uudesta Chocochili-blogin Elina Innasen Vegaanin keittiössä -keittokirjasta. Arki tuntuu taas hyvältä!

19 lokakuuta 2014

Lomalle vai ei?

Lasten syysloma alkaa hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Mukavaa, että on loma, mutta kun molemmat Pikku Murut ovat kipeänä. Meillä on huomenna aamulla lähtö lämpimään, mutta pääsemmekö lähtemään ratkeaa vasta tänään illalla. Kun kuume on tänä aamuna ollut vielä yli 39 ei oikein uskalla vielä ajatella mitään. Jos ihmeparantuminen tapahtuu ja kuume pysyy alhaalla ilman lääkkeitä, lähdemme huomenna. Muussa tapauksessa tulemme maitojunalla takaisin Helsingistä aamusella.

Epämääräisiä päivityksiä luvassa ensi viikolla sosiaalisen median puolella facessa ja instassa, mutta jos nettiyhteys toimii, niin ehkä myös täälläkin. Luvassa "mielenkiintoisia" viinejä sekä eksoottisia ruokia. Toivon mukaan myös kauniita maisemia, merta ja lämpöä. Toinen vaihtoehto vaakakupissa on se räntäsateinen Suomi, mutta sitä en ajattele vielä sen enempää.

Nyt toivotaan parasta ja universumille on lähetetty tilaus tällaisista maisemista. Pitäkäähän peukkuja pystyssä.




17 lokakuuta 2014

Perjantain viinivinkki - Ochoa Mil Gracias Graciano 2010

Viinityyppi: Punaviini
Rypäleet: 100 % Graciano
Maa: Espanja
Hinta: 14,90€ Alko

Tuoksu:Mustaherukkaa, punaherukaa, nahkaa, toffeeta
Maku: Täyteläinen, pehmeän tanniinen, marjainen, karpaloa, hapankirsikkaa

Ochoa on perheomisteinen viinitalo, joka on sijainnut Oliten sydämessä Navarran kunnassa jo vuodesta 1845. Javier Ochoa vastaa viinituotannosta yhdessä tyttäriensä ja vaimonsa kanssa. Yrityksellä on käytössään 145 hehtaaria tarhoja.

Mil Gracias on espanjaa ja tarkoittaa suomeksi "tuhannet kiitokset".

Ruokaviini punaisten liharuokien kera.


Oikein ihanaa viikonloppua hellan ja viinilasin välistä!

14 lokakuuta 2014

Pikasushi

Tiedättekö, kun elimistössä on niin paljon adrenaliinia, että pyörryttää ja hetki sen jälkeen tulee täysin väsähtänyt ja uupunut olo. Nyt ei valitettavasti ollut kysymys positiivisesta asiasta, joka saattoi ensimmäisenä tulla mieleen. Kysymys oli kiukusta. Vihastun erittäin harvoin, mutta kun teen sen, teen sen italialaiseen tapaan täysillä. En myöskään vihastu kovin kevyesti, mutta kun valtaa käytetään väärin, kohtuuttomasti ja sen takana seisoo liuta ihmisiä vain turvatakseen kaupungin virkamiehen selustaa, naksahtaa italialainen temperamentti päälle. Saattaapa olla, että minun on aivan pakko avautua tästä jonakin kauniina päivänä, jotta juttu saadaan jakoon varottavana esimerkkinä, mutta nyt olen sellaisessa mielentilassa, että minun kannattaa pysytellä hellan ja viinilasin välissä, muuten saattaisin sanoa hyvin pahasti.

Palataan muutaman viikon takaisiin tunnelmiin. Perjantai-ilta, kello 18 ja tekee mieli sushia. Helsingissä ja monessa muussa kaupungissa tämä ei olisi mikään ongelma, mutta Porissa se on. Ongelma numero 2, en ole ollenkaan siinä mielentilassa, että alkaisin rullailemaan kääröjä ja panostamaan ruokaan tuntia enempää.
Pikasushi pelastaa! Oikeaoppisesti sushiriisiä, sushietikkaa ja pallojen pyöritys, kaikki muu vierelle ja sushit rakennetaan lautasella oman mielen mukaan tai sitten laitetaan kaikki peräkanaa suuhun. Tämä on varmaan virallisesti nigirisushia pikana.

On sitä joskus sushia tehty pidemmänkin kaavan mukaan, mutta tällä kertaa näin ja hyvää tuli. Tämä on pelastavaa kotisushia, jonka saa pikaisesti lautaselle ja silti tai ehkä juuri siksi, se maistuu täydellisen hyvältä.

Kuvissa vilahtaa Magisson Black terracotta -karahvi, joka on ollut meillä kovassa käytössä. Kun karahvin upottaa muutamaksi minuutiksi kylmään veteen, se pitää sisällön viileänä usemman tunnin ajan. Valkoviinille sekä vedelle aivan loistava ja kaiken lisäksi kaunis. Karahviin voi kirjoittaa vaikka liidulla kylkeen ja pesussa se lähtee pois.
Lyhdyn olen ostanut Zelected by houze -kutsuilta, aivan ihania juttuja.

Saatoi tähän mennä jopa hieman yli tunti, mutta se kannatti.








Sushietikka (2,5dl valmista lientä)

0,5 dl vettä
0,6 dl tomusokeria
1 dl riisiviinietikkaa
0,5 tl suolaa

Mittaa kaikki ainekset kattilaan. Kuumenna seos kiehuvaksi välillä sekoittaen, tällöin saat tasaisen liemen. Kun liemi on kiehunut, jäähdytä.

Sushiriisi

5 dl sushiriisiä
6 dl vettä
1,5 dl sushietikkaa

Mittaa riisi ja vesi teflonpinnoitteeseen kattilaan, peitä tiiviisti kannella ja kuumenna miedolla lämmöllä kiehuvaksi. Keitä varovaisesti viisi minuuttia. Siirrä kattila pois liedeltä ja anna riisin vetäytyä noin 20 minuuttia. Älä missään keittämisen vaiheessa poista kantta, jotta höyry ei karkaa.

Kaada valmis riisi mahdollisimman laakean astiaan, ja valuta sushietikka lastaa apuna käyttäen tasaisesti riisin päälle. Sekoita liemi riisiin varovaisesti leikkaavin vedoin. Jäähdytä kädenlämpöiseksi viuhkalla tai esimerkiksi paksulla sanomalehdellä.





Lisukkeet
- Kylmäsavulohta tai graavialohta
- Jokiravunpyrstöjä
- Kurkkua
- Porkkanaa
- Retiisejä
- Wasabia
- Soijaa
- Sushi-inkivääriä

Tonnikalatahna
- tonnikalaa ja hyvää majoneesia (Hellman´s) sekoitettuna sopivassa suhteessa


Avokadotahna
2 avokadoa
2 tl wasabitahnaa
2 rkl creme fraichea
1 sitruunan mehu
suolaa maun mukaan

Sekoita avokadonliha kaikkien aineksien kesken blenderissä tasaiseksi ja mausta suolalla.


Seuraava vaihe, dippaile sushipallerot wasabi-soijakastikkeeseen juuri sellaisena kuin itse haluat, joko täytteen kanssa tai ilman. Helppoa kuin heinänteko. Pallerot olivat oivan makuisia vielä seuraavanakin päivänä, joten saimme lounassushit samalla vaivalla.

12 lokakuuta 2014

Tunnelmavaloja syksyn pimeyteen

Mitä mitä mitä, jouluvalot ovat saapuneet kauppoihin ja tein ehkä vuosikymmenen kauneimmat valolöydön. Kuparinväriset pallot, jossa ledit sisällä. Ei minulla tietenkään ollut mitään suunnitelmaa, mihin ne laitettaisiin, mutta paikka löytyi heti. Olohuoneen musta kirjakaruselli, joka oli vuosi sitten vielä tummanruskea, sai kauniit valot mustalle pinnalleen. Aivan ihanan väriset ja millaiset varjot niistä tuleekaan. Valot jäivät juuri sellaiseen sykkyrään kuin paketissa olivat ja ne olivat täydelliset juuri niin.

Huomenna haen toiset. Eikä nämä näytä jouluvaloilta vaan tunnelmavaloilta, joten eikö ole täysin hyväksyttävää ottaa ne käyttöön heti piristämään pimeitä iltoja? Joululaulut laitan soimaan vasta ensi viikolla…

Loistavaa sunnuntai-iltaa!




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...